Päihde aiheuttaa haittoja käyttäjilleen. Selvästi suurimmat haitat aiheutuvat päihderiippuvaisille, jotka ovat menettäneet päihteen käytön ja elämänhallinnan. Käyttäjän lisäksi haitoista kärsii perhe ja muut läheiset.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa nämä haitat ja kärsimys muuttuvat päätöksenteon pohjaksi päihdehaittakustannuksiksi.
...Olemme raitistumisistamme asti ihmetelleet, miksi Suomessa päihteiden, erityisesti alkoholin, haittakustannukset ovat verrokkimaiden alhaisimmat, vaikka päihdekuolemat ovat korkeimmalla tasolla.
Jokin yhtälössä ei ole koskaan täsmännyt eikä edelleenkään täsmää. Suunnitelmia kulujen laskemiseksi on ollut, mutta ne ovat jääneet suunnitelmiksi hallituspohjasta riippumatta. Päihdepäivillä Helsingissä 10.5.2023 saimme selityksen. Tutkimusprofessori Pia Mäkelä, joka vastaa päihdehaittalaskelmista, sanoi että THL tietää, ettei se laske haittoihin kaikkia samoja kustannuseriä kuin naapurimaamme. Päihdepolitiikkaamme johdetaan edelleen aliarvioiduilla haittakustannuksilla.
Lisäksi kyseenalaistamme väitteen, että kulut aiheutuvat kaikkien käyttäjäryhmien kulutuksesta ja kokonaiskulutusta laskemalla haitat vähentyvät. Totuus on kuitenkin toinen. Me päihderiippuvaiset aiheutamme valtaosan kuluista, emme toki kaikkia. Päihderiippuvuuteen sairastunutta kokonaiskulutusmalli ei kahlitse eikä auta.
Maa | Euroa |
---|---|
Suomi | 240 € |
Saksa | 760 € |
Iso-Britannia | 1107 € |
Ruotsi | 1368 € |
Norja | 1713 € |
Islanti | 1752 € |
Maa | Alkoholi | Huumeet |
---|---|---|
Suomi | 5,17 | 4,52 |
Saksa | 4,32 | 2,00 |
Iso-Britannia | 1,76 | 4,16 |
Ruotsi | 2,09 | 4,10 |
Norja | 2,35 | 4,45 |
Islanti | 3,14 | 4,41 |
Laskemamme päihdehaittojen kokonaiskustannus per capita on linjassa
verrokkimaiden kanssa ja moninkertainen THL:n tuottamaan laskelmaan.
Maiden vertailuluvuissa ei ole huomioitu kansainvälisen PYLL (Potential years of life lost) tutkimuksen lukuja. Ne on sisällytetty omaan kokonaislaskelmaamme jäljempänä.
Laskimme haittakustannukset käyttöryhmittäin. Kustannukset ovat kokoluokassaan häkellyttävän suuret virallisiin laskelmiin verrattuna ja käyttöryhmävertailu osoittaa, että päihderiippuvuutta sairastavat aiheuttavat valtaosan päihdehaittakustannuksista.
Juovat alkoholistit 83 %
Raittiit alkoholistit 5,9 %
Kohtuukäyttäjät 2,3 %
Riskikäyttäjät 8,7%
Päihdehaittakustannukset ovat laskelmassamme yli 14 miljardia euroa vuodessa.
Se on linjassa verrokkimaiden haittakustannusten kanssa ja noin kymmenkertainen
viimeisiin löytämiimme THL:n lukuihin verrattuna.
Juovat alkoholistit
83 %
Riskikäyttäjät
8,7%
Toipuvat alkoholistit
5,9 %
Kohtuukäyttäjät
2,3 %
Oleellista on erottaa käyttöryhmät, jotta niiden haitat saadaan selville
ja oikeat toimenpiteet haittojen vähentämiseksi eri ryhmissä määriteltyä.
Käyttöryhmä | Juotu määrä / viikko | Tunnusomaista |
---|---|---|
Kohtuukäyttäjät | Naiset alle 12 annosta viikossa Miehet alle 23 annosta viikossa | Voivat päättää juomisensa määrästä
|
Riskikäyttäjät | Naiset yli 12 annosta viikossa
Miehet yli 23 annosta viikossa | Fyysisiä tai psyykkisiä haittoja. Voi itse päättää juomisensa määrästä, lopettaa tai vähentää haittojen ilmetessä. |
Juovat alkoholistit | Määrä ei oleellinen vaan tapa juoda. Riskikäytön määrät ylittyvät. | Eivät voi kontrolloida juomistaan. Fyysisiä ja psyykkisiä haittoja. Elämää hallitseva sairaus, |
Raittiit alkoholistit | Ovat lopettaneet juomisen, kohtaavat juomisen seuraukset | Fyysisiä ja psyykkisiä haittoja, osa työkyvyttömyyseläkkeellä. |
Oleellista on tuntea riippuvuussairaus, jotta voimme määrittää
kuinka suuren osuuden päihderiippuvaiset aiheuttavat kustanuksista.
Siinä auttaa Suomessa käytössä olevan kansainvälisen (WHO) ICD-10 tautiluokituksen mukaiset päihderiippuvuuden diagnostiset kriteerit.
Voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää päihdettä / alkoholia
Osoitus sietokyvyn (toleranssi) kasvusta
Heikentynyt kyky kontrolloida aloittamista ja lopettamista sekä käyttöannoksia
Päihteen käyttö jatkuu huolimatta sen aiheuttamista kiistattomista haitoista
Kaikki diagnostiset kriteerit ovat tärkeitä,
mutta kustannusten määrittelyn osalta
oleellisin on...
Vieroitusoireryhmä (F10.3 ja F10.4) aineen käytön vähentyessä tai lopetuksen
yhteydessä (ankara krapula tai delirium)
Keskittyminen päihteenkäyttöön niin, että muut mielihyvänlähteet ja kiinnostuksen kohteet
jäävät sivuun ja aika kuluu päihteenkäyttöön ja vaikutuksista toipumiseen
Jo ensimmäinen juomisen aiheuttama teho-osastohoitojakso ja päivystyskäynnit juopumuksen aiheuttamien sairauksien tai vammojen takia ovat niitä. Kiistaton haitta on myös työpaikan puuttuminen juomiseen ja läheisten jatkuva puuttuminen juomisen aiheuttamaan käytökseen.
Kriteerien mukaan vain päihderiippuvuutta sairastava alkoholisti
juo itsensä kiistattomien haittojen jälkeen
- Eläkkeelle
- Hautaan
- Toistuvasti tehohoitoon
- Jatkuvasti tapaturmien takia päivystyshoitoon
- Pitkäkestoiseen psykiatriseen hoitoon
On tieteellisesti tutkittu, että päihderiippuvuutta sairastavat aiheuttavat 80 % rikosseuraamusviraston kuluista ja 80 % vangeista päihderiippuvaisia. Päihderiippuvaiset aiheuttavat valtaosan lastensuojelun 1,5 miljardin euron kuluista.
Laskelman on koostanut kaksi taloustieteilijää julkisesti löytyvistä lähteistä. Christer Schoultz ja Juha Voutilainen ovat tehneet pitkän uran rahoitusalan, laskennan ja markkinoinnin johtotehtävissä. Meillä myös oma toipumiskokemus päihderiippuvuudesta. Ymmärrämme molemmat riippuvaissairauksien ICD-10 kansainvälisen tautiluokituksen diagnostiset kriteerit ja sairauden etenemisen ja syvenemisen.
Luvut on laskettu niin tarkasti kuin ne julkisista lähteistä löytyvät. Luvut ovat eri vuosilta, koska ajantasaista tietoa ei syystä tai toisesta ole julkistettu. Eri kustannuserien lähdeviitteet löytyvät lähdeluettelosta.
Käyttöryhmien juomisen / käytön osuudet aiheutetuista kustannuksista on laskettu varovaisuusperiaatteella. Emme väitä, että päihderiippuvaiset aiheuttavat kaikki kulut. On silti epätodennäköistä ja harvinaista, että päihteestä riippumaton riskikäyttäjä jatkaa käyttöään kiistattomien haittojen jälkeen ja juo itsensä eläkkeelle tai hautaan.
Kunkin kustannusmomentitn päihteiden käytön aiheuttaman kustannusten kokonaismäärä on jaettu käyttöryhmille tämän taulukon osuuksilla. Kaikki ryhmät aiheuttavat kustannuksia.
Luvuissa on mukana kaikkien päihteiden aiheuttamat kustannukset. Huumehaitoissa ei julkisessa keskustelussa väitetä kustannusten johtuvan huumeiden viihdekäytöstä (vs. alkoholin kohtuukäyttö) vaan kustannukset hyväksytään huumeriippuvuuden aiheuttamiksi. Riippuvuussairauden kannalta ajatusmalli ei ole perusteltu, koska ainoa merkittävä ero narkomaanin ja alkoholistin riippuvuussairauden välillä on päihteen laillisuus.
Laskelma ei ole tiedettä. Itse asiassa tuoreempien lukujen käyttö on erittäin toivottavaa, jos joku viranomainen niitä pystyy toimittamaan.
Suomi ilmoittaa päihdehaittakustannusten kokoluokan olevan enimmilläänkin noin kymmenesosa kuudesosa verrokkimaihin verrattuna asukasta kohden.
Jos vertailukohteeksi otetaan pohjoismaat, on ilmoitetut haittakustannukset 7 - osa Ruotsiin, Norjaan tai Islantiin verrattuna. Verrokkiryhmissä Suomen kuolleisuus on korkein. Ero käyttöryhmien aiheuttamien kustannusten välillä on merkitsevä.
Olemme luoneet yksinkertaisen toimintasuunnitelman. Sen kantavana ajatuksena on erottaa päihdepolitiikassa ihmiset, jotka voivat kontrolloida päihteen käyttöään niistä, jotka eivät sairautensa vuoksi voi.
Näin toimimalla voimme auttaa 10 % juovista alkoholisteista ja narkomaaneista raittiiseen elämään. Tämä muutos tuo yli miljardin euron vuosittaiset kustannussäästöt.
1. Päättäjät hyväksyvät aidosti päihderiippuvuudet sairauksiksi ja kohtaavat todellisuuden sellaisena kuin se Suomessa on
2. Tuotetaan riippumaton ja monitieteellinen tutkimus päihdehaittakustannuksista käyttöryhmittäin jaoteltuna.
3. Luodaan kriteeristö päihderiippuvuushoitojen tuloksellisuudelle. Toimivimpiin hoitoihin panostaminen.
4. Hoitojen ensisijaiseksi tavoitteeksi asetetaan päihdehoitolaissa toipuminen.
5. Tietoisuutta päihderiippuvuussairauksista ja niiden yleisyydestä lisätään mittavalla kampanjalla
a) Tehdään selväksi ero päihderiippuvuuteen sairastuneiden ja terveiden välillä
b) Ennaltaehkäisevä päihdetyö kertoo myös riippuvuussairauksista
6. Päihdeongelmaisen kohtaaminen päihderiippuvaisena terveydenhoidossa ja sosiaalitoimessa