Minkä kanssa olet tekemisissä? 

Alkoholismin ja muiden riippuvuussairauksien syntymekanismista aivoissa ei ole kiistatonta yhteisymmärrystä, vaikka tuhannet aivotutkimukset todistavat alkoholistien aivojen eroavan neurobiologisesti valtaväestöstä, muutokset aivoissamme ovat merkittäviä. Kiistattomuus ei meitä haittaa. Tiedämme omasta kokemuksestamme, mitä ihmisen mielelle tapahtuu juovana aikana ja kuinka toipuminen edistyy oppimisprosessina.

Alkoholismi on luokiteltu sairaudeksi myös Suomessa Maailman Terveysjärjestön WHO:n luoman ICD-10 tautiluokituksen mukaisesti. Sairauskäsitys jää käytännössä kuitenkin usein kliiniseksi oirelistaksi. Vaatii rohkeutta ja syvällistä ymmärrystä nähdä ihminen pakonomaisen, vastuuntunnottoman ja epärehellisen käytöksen läpi.

Dopamiini avainasemassa

Alkoholismia on tutkittu paljon. Varmaa on se, että alkoholistien dopamiinireseptorien toiminta ja dopamiinin erittyminen aivoissa muuttuu päihteen vaikutuksesta. Aivojen mielihyväkeskus ja keskushermosto vaativat päihdettä yhä enemmän.
Alttius riippuvuuden syntyyn on perinnöllistä. Kukaan ei ensimmäistä ryyppyä ottaessaan tähtää alkoholistiksi, tutkimusten mukaan kuitenkin 70 % alkoholisteista on kokenut ensimmäisellä ryypyllä vahvan ”tää on niin mun juttu” -tunteen.
Alkoholismi ei ole kenenkään syy.

Primäärinen aivosairaus, ei seuraus elämänkohtaloista

Alkoholismi on syy moniin sairauksiin, ei niiden seuraus. Masennus tai kaksisuuntainen mielialahäiriö eivät aiheuta alkoholismia. Alkoholismi aiheuttaa masennusta. Monien juovien alkoholistien mielentilan rajut vaihtelut sopivat bipolaarisen mielialahäiriön diagnoosiin. Paniikkihäiriötesti muistuttaa hämmentävästi krapulatestiä. Ennen kuin alkoholisti raitistuu, on ennenaikaista arvioida, ovatko sairaudet pysyviä. Suurimmalla osalla raittiista alkoholisteista ne eivät ole.

Raitistumisen jälkeen pysyvät mielenterveyden häiriöt ja sairaudet on hoidettava omina kokonaisuuksinaan.